keskiviikko 26. helmikuuta 2014

20.-22 viikko, muotokuvan piirustus ja asetelma vesiväreillä: Marina Kuznetsova



Aamut aloitettiin krokii-piirroksilla ja aamupäivät piirrettiin lyijyknällä muotokuvaa, ja jo toistamiseen samaa mallia. Lyijykynäpiirroksen jälkeen vaihdettiin muotokuvapiirtäminen Soosh-liiduille. Mielenkiintoinen uusi tekniikka, jossa kumilla oli tärkeämpi tehtävä kuin liidulla. Ensin pohjustettiin kangas sooshliituvedellä ja kuivuneesta pohjasta alettiin sitten pyyhkiä valokohtia näkyviin.





Iltapäivällä oli asetelman maalausta vesiväreillä.

Tämä oli opintojen ensimmäinen ja ainoa akvarellikurssi, onneksi kesti kuitenkin 3 viikkoa. Tavoitteet ja työskentelytapa oli sama kuin koko opinnoissa: pyrkimys realistiseen kuvaan. Siis aika kaukana siitä, mihin täällä länsimaissa olemme tottuneet akvarellimaalauksen liittämään.  Vesi ei ollutkaan teoksen muotoilija vaan maalaajan tehtävänä oli pitää koko työn ajan  homma hanskassa. Työskentelyn piti olla kokonaan maalarin hallinnassa eikä mitään odottamatonta annettu paperilla tapahtua. Hiomista ja korjailua tehtiin niin kauan, että lopputulos tyydytti opettajaa. Siinä sitä minäkin sitten harjoittelin pois pesemistä, korjailua ja hiomista. Minähän en ole viitsinyt aikaisemmin jälkikäteen korjailla yhtä ainutta akvarellityötä vielä.  No, toivottavasti tekniikkaa saatu nyt edes hieman haltuun. 





luonnos













 








Tässä ensimmäisessä työssä opettaja käytti pensseliä useammin kuin minä. Uskalsinpa ensimmäistä kertaa sitten sanoa, että haluan seuraavan työn tehdä itse. Opettaja totesi, että se on hyvä idea ja hän pitää siitä.







luonnos
















Ihan tyytyväinen sain olla sitten omaankin jälkeeni.

Tämä toinen, oma työni, jäi kylläkin selvästi vaaleammaksi kuin mikä näytti olevan opettajan opettaman tyylin tarkoitus, mutta opettaja kuitenkin piti siitä.







Hauskaa on se, että opettajat ovat kovasti pitäneet luonnoksistani. Nehän olen tehnyt omalla tavallani: tyypillisesti nopeasti "sutaisten". Ihan kiva siis kuulla, ettei siitäkään tyylistä ole tarvis eroon päästä.






luonnos











 

Ja jottei elämä olisi liian helppoa, ilmoittauduin vielä viikonloppukurssille, jonka aiheena muotokuva akvarellilla. 2 viikkoa putkeen maalausta! Kyllä vapaa-ajalla on joku tarkoitus sittenkin. Sain oikean käteni kipeäksi liiallisesta urakoinnista. Mutta selkä edelleen mukana menossa. No onneksi on hiihtoloma alkamassa.






Tällä kurssilla saimme määrällisesti vähemmän ohjausta kuin mihin olemme tottuneet. Se taisi rauhoittaa, ja samalla ehkä heikentää tekemisen intensiteettiä mutta varmaankin kasvatti ryhmähenkeä, kun oli mahdollisuus seurustella enemmän.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014


18.-19. viikot: Muotokuvan piirustus ja maalaus, Evgene Zubov

Nyt olikin tuttu opettaja viime kesän kesäkoulusta. Tosin opettaja oli kokenut muodonmuutoksen ja vaihtanut länsimaalaisen lookin. Oikein mukava opettaja. Opettajalla oli erinomaiset opetustaidot. Ensimmäistä kertaa saatiin selkeitä ohjeita jo ennen tehtävään ryhtymistä, lähes reseptikirjan tyyliin. Ne olivat "Zubovin salaisuuksia". Eri asia sitten oli, osasiko niitä ohjeita noudattaa.

Päivä aloitettiin tunnin kestävällä aamuvoimistelulla: nopeata krokiita noin 10 min jaksoissa. Tässä elämäni ensimmäiset alastonmalli-krokiit ja tällä kertaa kiinalaisella tussilla tehtynä.




Aamupäivällä piirrettiin muotokuvaa elävästä mallista kuten syksyn viimeisellä kurssillakin.  Uutena haastena oli, että tehtiinkin samalle paperille kaksi piirrosta samasta mallista, kahdesta eri suunnasta. Tavoitteena tietenkin oli, että piirroksista näkisi, että ne ovat samasta henkilöstä. Muotokuvan piirtämisen haasteen jo kokeneena tuntui tämäkin tavoite etukäteen melko uskomattomalta toteuttaa, vaan saan olla melko tyytyväinen lopputulokseen.





















Iltapäivällä maalattiin samasta mallista muotokuvaa. Tämä oli nyt sitten toinen kerta muotokuvan maalausta. Ensimmäinenhän oli ottanut tosi lujille, mutta nyt oli onneksi jo vähän helpompaa.

Opettaja tykästyi luonnokseeni, joka oli nopea veto. Mutta eihän sellaiseen pysty tarkassa maalaamisessa. Ja se tuli nyt taas kerran testattua, että kasvoja on aivan turha yrittää tehdä palettiveitsellä.  Muistaisinkohan ensi kerralla?




















Ensimmäinen opettaja, joka antoi meille lähes täyden päätösvallan. Jos häneltä kysyi, mitenhän tämä asia kannattaisi tehdä: tee niin kuin parhaaksi näet. Sinä olet tämän maalauksen "isäntä".  Vähän vaikeatahan siihen oli äkikseltään sopeutua, kun oli juuri oppinut, ettei kannata eikä uskalla tehdä mitään kysymättä ensin opettajalta.




16.-17. viikko: perspektiivi, Sergei Anchukov

Uuden vuoden ensimmäinen kurssi olikin vallan aivan erilainen kuin kaikki muut. Harjoittelimme perspektiivin rakentamista monenlaisiin erilaisiin tilanteisiin: kulmaperspektiivi, keskeisperspektiivi, heijastukset sisällä ja ulkona ym.  Työvälineinä olivat millimetripaperi, suorakulma, astemittari, vetopiirrin, viivotin ja harppi. Tutustuimme myös uuteen materiaaliin: kiinalaiseen tussiin.  Työtahti oli melkoinen. Joka päivä tuli uusi tehtävä ja suurin osa niistä jäi keskeneräisiksi. Edes opettajasta en ehtinyt kuvaa ottaa. Tässä joitakin teoriaharjoituksia:




shakkiruudukko perspektiivissä


bussipysäkin suunnittelua ympäristöön sopivaksi, kiinalainen tussi

kiinalainen tussityö




Kurssin "lopputyö", lyijykynäpiirros

Tämä oli selän kannalta rasittavin kurssi: ergonomiasta ei tietoakaan, ei edes riittävän suuria työpöytiä. Kyllä olisi pitänyt olla arkkitehdin hyvät säädettävät ja kallistettavat työtasot, tai edes kunnolliset työpöydät.